Skip to content
Sulje

#22 – EVELIINA ”EPPU” TAKA – RENTA FUTURE STARS

"Lumilautailen parhaiten silloin kun nautin siitä mitä mie teen."

Renta Future Stars tiimin lumilautailija Eveliina Takan kausi 2021-2022 tarjosi monta huippuhetkeä. Kutsumanimellä Eppu tunnettu 20-vuotias rovaniemeläinen pääsi jatkamaan aikuisten maajoukkueessa ja sai vyölleen ensimmäiset aikuisten maailmancupin startit. Jälkimmäisessä Epulle irtosi jopa finaalipaikka, ja lopulta hieno kuudes sija.

Kausi kuitenkin päättyi viime huhtikuussa epäonniseen loukkaantumiseen harjoituspatjalla. Tästä johtuen Epun kesä onkin sujunut kuntoutuksen merkeissä. Edessä siintää paluu lumilaudan päälle lokakuussa – jos kaikki menee hyvin.

Itsekin lumilautaileva Renttaaja-podcastin juontaja Simo Vilhunen sai kunnian kuulla Epun ajatuksia, tunnelmia ja kuulumisia kauden alla. Jakso on nauhoitettu 19.9.2022.

 

Vuonna 2019 junioreiden MM-hopeaa voittanut Eppu Taka kilpailee lumilaudalla sekä slopestylessa että big airissa. Ensimmäisessä suorituspaikkana toimii useita reilejä ja hyppyreitä käsittävä rata ja jälkimmäisessä yksi iso hyppyri. Molemmissa kyseessä on arvostelulaji, jossa tuomarit antavat pisteitä mm temppujen vaikeustason, ilmavuuden ja suorituksen puhtauden perusteella.

– Tekniikka on tosi isossa roolissa, ja tekniikalla tarkoitan vaikka että kuka pyörii eniten hyppyristä. Sitten myös se, että millä otteella tempun tekee, ja kuinka puhtaasti? Tietyissä kisoissa varmasti tyylilläkin on iso merkitys. Itse olen huomannut, että monipuolisella ja puhtaalla laskemisella pääsee pitkälle, Eppu kertoo kilpailujen vaatimuksista.

Juniorien kisoista on edetty aikuisten areenoille, maailman parhaiden joukkoon kilpailemaan. Eppu kertoo uransa ensimmäisen maailmancupin kilpailun tammikuussa 2022 olleen iso askel eteenpäin.

–Maailmancupia on aina ajatellut tosi isona juttuna, jota kohti on mennyt, ja ajatellut että vitsi olisi siistiä päästä sinne. Se, että se tuli todeksi, ja niinkin hienossa paikassa kuin Mammoth mountainilla Kaliforniassa. Sieltä oli tosi siistiä aloittaa. Siihen päälle se, että sai vielä onnistuneen laskun karsinnoissa alas, ja pääsi näkemään niitä tyyppejä joita on katsonut ylöspäin koko lasku-uran ajan, Eppu fiilistelee.

Isossa maailmassa on iso meininki. Epun omien sanojen mukaan hänellä on historiaa kisajännittämisen kanssa. Tälle kaudelle Eppu teki yhdessä psyykkisen valmentajan kanssa tietoisen valinnan lähteä purkamaan asiaa, jotta Eppu pystyisi nauttimaan laskusta ja tekemään kilpailuissa parhaan suorituksensa.

– Oikeastaan tuntuu, että kaikki kilpailut tähän asti ovat olleet kokemuksia kartuttavia. Sieltä on aina pikkuhiljaa löytynyt sellaisia juttuja jotka joko toimivat tai eivät toimi itselleni. Niistä pienistä paloista kun on saanut alettua koostamaan toimivaa rutiinia itselle… on hienoa, että se on alkanut tuottamaan tulosta, Eppu analysoi.

 

VELJEN VANAVEDESSÄ, MUTTA OMAA POLKUA

 

Lajin ensiaskeet Eppu otti isoveli Jussin avulla. Vuoden 2014 talviolympialaisissa Suomea lumilautakrossissa edustanut Jussi Taka opetti Epulle erityisesti oikeanlaista laskutekniikkaa. Jakson loppupuolella käy myös ilmi, että Jussi on alusta saakka pitänyt huolen ettei myöskään voimaharjoittelua ole jätetty väliin. Aktiiviuransa lopettanut Jussi toimii tätä nykyä fysioterapeuttina ja valmentajana omalla studiollaan, josta Eppukin on päässyt hakemaan vauhtia kuntoutumiseen.

– Hänen ansiostaan jopa olen tehnyt sen pohjatyön, ja nyt voi nauttia niistä hedelmistä. Itse olen sitä mieltä, että kun oikeasti osaa laskea sitä lautaa, kaikki tulee olemaan helpompaa ja mukavampaa – ja omalta osaltaan myös turvallisempaa.

Eppu myöntää, että hänen kohdallaan hyppyrit ja reilit kiinnostavat lumilautakrossin kaltaisia vauhtilajeja enemmän. Omiksi esikuvikseen Eppu nostaa Enni Rukajärven, slopestylen maailmanmestarin, X-Games -voittajan ja kaksinkertaisen olympiamitalistin.

– Jotenkin se laskutyyli yhdistettynä siihen, millainen tyyppi hän on henkilökohtaisesti, ja toisaalta millaisia arvoja hän on tuonut julkisesti esiin sekä miten hän toimii niiden mukaisesti. Enni on sellainen tyyppi, jota katson ylöspäin ja otan mallia, Eppu kertoo.

 

VILLEJÄ UNELMIA

 

Epun tavoitteena on että lumilautailusta tulisi ennen pitää ammatti. Kysyttäessä mitä se hänen mielestään näinä päivinä vaatii, menee nuori rovaniemeläinen mietteliääksi.

– Se on vielä vähän mysteeri, jota tässä itsekin on yrittänyt ratkoa. Paljon työtä. Omistautumista. Selkeitä tavoitteita mitä kohti on menossa, mitä haluaa tehdä, Eppu tuumii.

Omien sanojen mukaan ”villejä unelmia” Epulla riittää. Yhdeksi unelmakseen hän mainitsee pääsemisen vieraaksi The Bombhole podcastiin, josta on parin vuoden sisällä tullut painettujen lehtien hiipumisen myötä yksi merkittävin lumilautailun lajikulttuuria kronikoiva media. Erityisenä toiveena olisi vastata oikein podcastin vakio-osiona pyörivään visailuun, jossa pitää tunnistaa kenen lumilautailijan osion kohdalla tietty musiikkikappale on soinut, ja missä lumilautaelokuvassa?

Lumilautailu poikkeaa monesta ammattiurheilusta siten, että taidoilla ja tempuilla voi ansaita elantonsa myös kokonaan kilpailujen ulkopuolella. Esimerkiksi Epun mentorina viime vuosina toiminut Antti Autti vaihtoi kilpailut omien elokuvien tuottamiseen jo yli 10 vuotta sitten.

Eppu myöntää, että oman videopätkän kuvaaminen on pyörinyt mielessä. Lähitulevaisuuden tavoitteena on olla mahdollisimman monipuolinen lumilautailija.

– Minusta tuntuu, että olisi potentiaalia tuolla kisojen puolella, ja haluan ehdottomasti viedä sitä juttua eteenpäin ja kehittyä sillä saralla. Mutta tuntuu myös, että haluttaisi luoda myös jotain erilaista siihen rinnalle tukemaan ”kilpailijaminää”. Se on ehkä vähän auki vielä ja muotoutumassa, että milloin se on ja mitä se on, mutta kovasti se pyörii mielessä. Yritän tehdä töitä, että se tulisi tuolta unelmista todeksi.

Kilpailujen suhteen Eppu haaveilee kutsusta X-Games -kilpailuihin, jonka monet lumilautailijat nostavat kaikista arvostetuimmaksi yli esimerkiksi olympialaisten.

 

OPTIMISTIN PELISILMÄLLÄ KISOIHIN

 

Kilpailullinen lumilautailu on huippu-urheilua siinä missä perinteisemmätkin lajit. Niin henkisiä kuin fyysisiä ominaisuuksia pitää kehittää ja kilpailu huipulla on äärimmäisen kovaa. Myös maajoukkueen sisälle syntyy väkisin kilpailuasetelma, koska kaikkia ringissä olevia halukkaita laskijoita ei pystytä lähettämään esimerkiksi samaan maailmancupin kilpailuun. On olemassa tietyt kiintiöt, ja väistämättä joku joutuu pettymään.

– Oikeastaan se on vähän hassukin asia, kun olen puhunut siitä, miten lumilautailu on yhteisö, ja kuinka tärkeää oman kehityksen kannalta on, että pääsee laskemaan kavereiden kanssa. Ja sitten tavallaan kilpailee heitä vastaan.

– Oman kehityksen kannalta pienestä kilpailusta on toisaalta ollut apua. Näkee missä muut kehittyvät, ja mitä muut tekevät tosi hyvin. Sitä osaa juontaa omaan juttuun, että hei – ehkä voisin tässä puskea vähän enemmän, tai olla vähän rohkeampi tuolla, Eppu pohtii.

Optimistiksi tunnustautuva Eppu näkee maajoukkuelaskijoiden erilaiset vahvuusalueet kokonaisuuden kannalta myös hyväksi joukkueelle. Erilaiset kilpailuradat suosivat erilaisen vahvuusprofiilin laskijoita. Eppu myös korostaa pelisilmän merkitystä kilpailutilanteessa.

– Ei välttämättä karsinnoissa tarvitse tehdä sitä kaikista vaikeinta temppua mitä takataskusta löytyy. Itse olen koittanut opetella pelisilmän käyttämistä, että pystyisin tekemään kisapäivänä järkeviä ratkaisuja. Ei jäisi liikaa kiinni siihen mitä muut tekee, vaan keskittyisi siihen miten itse haluaa laskea ja mikä itsestä tuntuu hyvältä. Se on pallottelua ja paljon tilanteen lukemista siinä hetkessä. Tietyn verran voi valmistautua, mutta ei kaikkeen, Eppu kertoo.

”Mie tiedostan, että henkilökohtaisesti lumilautailen parhaiten silloin kun mie nautin siitä mitä teen.”

 

TAVALLISTA TOIMIVAMMAT TAVOITTEET

 

Epun tähän astisen uran paras kisasuoritus nähtiin 2022 maaliskuussa Sveitsin Silvaplanassa. Selviäminen toisessa maailmancupin startissa finaaliin, ja kovatasoisen kilpailun kuudenneksi oli oiva osoitus Takan ottamista harppauksista.

– Siinä kilpailussa asetin itselleni vähän uudenlaiset tavoitteet, joita en ehkä aiemmin olisi asettanut. Yksi niistä oli kiitollisuus siitä, miten pitkälle on päässyt. Yksi oli lumilautailusta nauttiminen. Maailmancup on kovan tason kisa ja suorituspaikat ovat uskomattoman hyvässä kunnossa, ja siellä pääsee laskemaan tosi hyvässä parkissa. Yksi tavoite oli sellainen, että pystyy toimimaan kisaradalla oman tason mukaan, mutta jättää mahdollisuuden ylittää oma taso jos asiat menee kuten on suunniteltu.

– Karsinnoissa ensimmäisellä laskulla tein varmistelulaskun, ja vähän jäi sellainen fiilis, että olisin voinut mennä vähän isomminkin. Toisella karsintalaskulla tein elämäni siihen mennessä parhaan kisalaskun. Sain sellaisia temppuja päälle, joita olen harjoitellut, ja sellaisilla otteilla joita olin opppinut aika vasta. Toinen lasku meni niin hyvin, että sillä mentiin finaaliin. Itselle se finaaliin pääsy oli jo niin iso voitto, että siinä vaiheessa paineita oli, mutta hyvällä tavalla eikä siten että se olisi haitannut suoritusta, Eppu muistelee

Eppu kertoo kisan tuoneen tyydytystä, ja huomion siitä, että psyykkisen puolen asiat ovat alkaneet pala palalta kehittymään ja rutiinin muovautumaan muotoon joka on hänelle toimivin. Epun sanoin oli hienoa huomata, että hän pystyi asettamaan tavoitteet itselleen, jotka toivat esille parasta lumilautailua – ja vielä johtivat hyvään kilpailutulokseen.

– Koko homma oikeastaan lähtee siitä, että minkä takia tätä juttua tekee? Ja se syy miksi mie lumilautailen, on että nautin siitä ihan hullun paljon. Se on ihan sairaan siistiä ja mahtavaa ja mukavaa. Ja mie tykkään tehdä sitä. Mie tiedostan, että henkilökohtaisesti lumilautailen parhaiten silloin kun mie nautin siitä mitä teen.

– Sitäkin on kokeiltu, että on laittanut jonkun kilpailusijoituksen tavoitteeksi. Kun tämä on sellainen laji, missä tuomareilla on viime kädessä se päätäntävalta siitä, että mihin siellä sijoitustaulussa lopulta päätyy, niin se on sellainen asia, johon ei välttämättä itse voi vaikuttaa. Kun on löytynyt ne syyt miksi tekee lumilautailua ja mitkä johtaa tietynlaiseen lumilautailuun – ja keskittyy niihin – oli se sitten sunnuntaipäivä Rukan parkissa kavereiden kanssa tai maailmancupin finaalissa. Se on samaa lumilautailua. Kun saa sen fiiliksen siihen kisalaskuun ujutettua, niin silloin menee itsellä kaikista parhaiten, Eppu perustelee.

 

Podcastin voit kuunnella sivujemme lisäksi:

Spotify | iTunes | SoundCloud | Google Podcast | Youtube