Osa 8 | Milloin ja miten käytän hengityssuojainta?

Missä tilanteessa on riski altistua suurille pölypitoisuuksille?  

Mahdollisuus altistua ja siten henkilökohtaisten suojaimien käyttötarve riippuu käytännössä siitä mitä tehdään, miten tehdään ja miten työmaalla pölynhallintaa hoidetaan?  

Työterveyslaitos on tutkinut altistumista kvartsipölylle eri tehtävissä ja laatinut kattavat tehtäväkohtaiset ohjeet kvartsipölyn hallintaan. Niissä otetaan kantaa esimerkiksi suojaseinien, alipaineistuksen, kohdepoiston sekä hengityssuojainten tarpeeseen tietyssä työtehtävässä.  

Tutkimuksen perusteella liiallista altistumista tapahtui ennen kaikkea tilanteissa, joissa hengityssuojainta ei käytetty ollenkaan, tai sitä käytettiin liian lyhyen aikaa pölyävän työvaiheen jälkeen. 

Samassa tutkimuksessa havaittiin, että korkeat yleisilman pölypitoisuudet ovat käytännössä monien työtekijöiden osalta merkittävin altistumisen lähde.  

Tämä tarkoittaa, että vaikka ei itse osallistuisi pölyävään työhön, voi silti altistua vaaralliselle pölylle, erityisesti jos osastoinnissa, alipaineistuksessa tai kohdepoistossa on puutteita – eli pölyä pääsee leijailemaan työmaan yleisilmaan.

“Vaikka ei itse osallistuisi pölyävään työhön, voi silti altistua vaaralliselle pölylle, erityisesti jos osastoinnissa, alipaineistuksessa tai kohdepoistossa on puutteita.”

Muut pölyntorjuntatoimet eivät korvaa hengityssuojaimen käyttöä 

Vaikka osastolla on käytössä tehokas alipaineistus ja kohdepoisto, sen ilmassa on väistämättä hienojakeista pölyä esimerkiksi piikkauksen aikana sekä myös jonkin aikaa työvaiheen jälkeen.  

Se että silmin näkyvää pölyä ei enää ole ilmassa, ei tarkoita, että ilma on puhdasta ja turvallista hengittää ilman hengityssuojainta.  

Tämän vuoksi selkeä pölyävästä työstä ja pölynhallinnan järjestelyistä tiedottaminen, töiden rytmitys sekä hyvät siivous- ja puhtaanapitokäytännöt ovat tärkeitä.  

Näin voidaan välttää tilanteet, joissa hengityssuojainta ei käytetä tietämättömyyden tai huolimattomuuden vuoksi.  

Nyrkkisäännöt hengityssuojaimen käytölle:

• Kun mennään osastolle, jossa tehdään tai on tehty saman päivän aikana pölyäviä töitä, kuten piikkausta, on käytettävä vähintään FFP3-luokan hengityssuojainta. 
• Hengityssuojaimen tulee istua tiiviisti kasvoille. Parta tai sänki voi estää suojaimen tiivistymisen, jolloin suositellaan moottoroitua kypärämallia (THP3). 
• Paljon pölyä tuottavissa töissä kannattaa käyttää puhaltavaa P3-luokan suojainta (maski eli TMP3 tai kypärä eli THP3), joka helpottaa hengittämistä ja parantaa työskentelymukavuutta. 
• Ulkotöissä, kuten täryttämisessä tai kivien työstössä, voi myös altistua kvartsipölylle – tutustu työterveyslaitoksen ohjeisiin aiheesta. 
• Tutustu aina hengityssuojaimen valmistajan käyttöohjeisiin ja varmista, että käytössä on oikean tasoinen suodatin kyseiseen työhön. 
• Puhdista työvaatteet imurilla poistuessasi pölyiseltä alueelta tai käytä suojahaalaria, jotta pöly ei leviä osaston ulkopuolelle. 
• Huolehdi tiedottamisesta ja näkyvistä kylteistä, jotta osastolle ei mennä ilman asianmukaista suojautumista. 

Jokainen työmaalla voi vaikuttaa pölynhallinnan onnistumiseen 

Työnantajan tehtäviin liittyy velvollisuus 1) selvittää, altistutaanko työssä kvartsipölylle, 2) kerätä tiedot altistuneista ja 3) tehdä tarvittavat ilmoitukset ASA-rekisteriin.  

Varsinainen altistuminen ja pölynhallinnan onnistuminen on kuitenkin tasan siitä kiinni, miten asiat käytännössä tehdään. Jokainen voi omalla panoksella ja havainnoillaan parantaa pölynhallinnan tasoa omalla työmaallaan. 

Kiitos, että olet seurannut Rentan pölynhallintakoulua!  

Toivomme, että tämä videosarja auttaa ymmärtämään pölynhallinnan merkitystä ja tekemään oikeita toimenpiteitä ja valintoja työmaalla. 

Muistathan, että Rentan toimipisteistä saat kaikki pölynhallintaan tarvittavat laitteet ja asiantuntijapalvelut. 

Sinun ei tarvitse olla pölynhallinnan ekspertti – käänny meidän puoleemme kaikissa kysymyksissä.

OTA YHTEYTTÄ