#7 – PUHETTA KVARTSIPÖLYSTÄ JA PÖLYNHALLINNASTA

”Kvartsipöly eli kiteinen piidioksidi on rakentamisessa iso riski. Hankalin alalaji on hienojakoisin osa pölystä, joka ei käytännössä laskeudu ilmasta ollenkaan. Se on niin hienojakoista, että sitä ei haista tai näe. Hengitettynä hienojakoinen kvartsipöly jää keuhkoihin ja saattaa aiheuttaa sairastumisen esimerkiksi keuhkosyöpään tai kivipölykeuhkoon.” – Olli Airaksinen, Pohjois-Suomen Turvapuisto ryRenttaaja-podcastin juontaja Simo Vilhusen kanssa aiheesta on Pohjois-Suomen Turvapuistossa keskustelemassa:

Olli Airaksinen, Pohjois-Suomen Turvapuisto ry:n projektipäällikkö. Ollin vastuulla on Turvapuiston toiminnan kehittäminen ja sisällön uudistaminen, esimerkiksi puheenaiheena ollevan kvartsipölyn kohdalla.

Jouni Varonen, Rentan pölynhallinnan projektipäällikkö. Jounin toiminta-alueena on koko Suomi. Erityisenä osaamisalueena on pöly; asetukset ja suunnitelmat puhtaaseen rakentamiseen.

Otteita keskustelusta. Pidemmät vastaukset näihin kysymyksiin ja moneen muuhun saat kuuntelemalla podcast-jakson.

Kuinka laajasti kvartsipöly koskettaa ihmisiä?

Jouni: ”Veikkaisin, että kvartsipöly koskettaa satoja tuhansia ihmisiä. Kun Suomen maaperän sorassa on 70% kvartsia, kyllä se sieltä jalostuu näihin meidän kuiva-ainetuotteisiinkin.”

Minkälaisissa työvaiheissa kvartsipölyyn pitää kiinnittää huomiota?

Jouni: ”Aina kun ollaan kuiva-aineiden, betonin tai soran kanssa tekemisissä syntyy kvartsipölyä. Ei voida myöskään aina valita kvartsivapaita tuotteita. Mutta; me voidaan kyllä suojautua kvartsipölyltä ja siitähän tässä on kyse.”

Onko jotain työvaiheita joiden pölyriskiä ei niin helposti tunnisteta?

Jouni: ”Ulkona tehtävät kivityöt aiheuttavat aikamoisia kvartsipölypäästöjä – jos ne tehdään kuivana. Se altistaa muutkin kuin tekijät. Tämä pitäisi huomioida ja tähänkin on asetuksessa maininta.”

Olli: ”Rakennussiivoajan työssä on myös paljon kivipölyä ilmassa, vaikka olisikin ihan oikeat välineet käytössä.”

Entä sitten esimerkiksi ilmanvaihtokanaviin leviävä pöly?

Jouni: ”P1 rakentamisessa on isossa roolissa ilmanvaihtokanavien puhtaus. Se ei ole vähäinen asia. Jos tehdään ”kuin ennenvanhaan”, eikä suojata IV-kanavia, ne kanavat itkevät kaksi vuotta sen jälkeen pölyä huoneilmaan. Altistuminen on ihan taattu.”

Minkälaisia haittoja ja riskejä pöly aiheuttaa ihmisille?

Jouni: ”Työntekijät, jotka saavat pölyä isoina annoksina niin että pöly kulkeutuu keuhkorakkuloihin ja koteloituu sinne, ovat alttiina mm keuhkoahtaumataudille.”

Eivätkö tällaiset ammattitaudit ole salakavalia, koska ne kehittyvät pitkän ajan kuluessa?

Olli: ”Pölyaltistusta on ehkä mahdotonta havaita siinä hetkessä. Altistus kertyy ja vaikuttaa elimistössä, jonka seurauksena ammattitauti kehittyy – oli se sitten keuhkoahtaumatauti, kivipölykeuhko tai keuhkosyöpä. Siksi meillä täällä Turvapuistolla happiviikset nenässä vastaan tuleva kaveri herättää kysymyksiä. Me tehdään työelämän aikana paljon valintoja. Ollaanko me kulkemassa kohti sen tyyppistä ikääntymistä vai jotain muuta?”

Voiko pölysairauksista parantua?

Jouni: ”Valitettavasti kun meillä on ahtauma tai silikoosi, ne yleensä paljastuvat niin myöhäisessä vaiheessa, että silloin mennään loppuelämä happipullon ja -viiksien kanssa eikä enää lähdetä Tenolle heittelemään.”

Mitä muita vaikutuksia pölyllä on terveysnäkökulman lisäksi?

Jouni: ”Pölyllä on iso vaikutus esimerkiksi työn laatuun. Jos on pölyistä, kuivumisajat kärsivät, pinnotteiden laatu kärsii, aikataulut kärsivät ja tässä on vain osa vaikutuksista. Hallitsematon pölyäminen johtaa esimerkiksi moninkertaiseen siivoustarpeeseen.”

Laiminlyödäänkö pölynhallintaa siksi että se tuo kustannuksia?

Jouni: ”Tilaajan on helppo katsoa laskusta riviltä, että mitä ilmanpuhdistin maksaa, mutta siitä ei näy kuinka paljon se säästää. Pölynhallinnalla on iso positiivinen vaikutus kuluihin; alkaen siitä, että siivoustarve vähenee ja tekijät jaksavat paremmin.”

Olli: ”Siinä hetkessä kun jotakin hankitaan, se näyttäytyy kustannuksena. Voi ajatella, että sama pölymäärä täytyy saada pois ilmasta. Kysymys kuuluu; hankitaanko sinne ylimääräinen työntekijä siivoamaan, vai hoituuko se siinä työn lomassa, automaattisesti? Näin kun sitä ajattelee, niin äkkiä hoksaa kumpi kannattaa.”

Minkälaista kilpailuetua hyvästä pölynhallinnasta voi olla yritykselle?

Olli: ”Itse olen ainakin törmännyt siihen, että kun jossain työpaikalla tämä homma on opittu tekemään oikein, niin ihmiset kokevat sen isona työhyvinvointitekijänä. On vain niin paljon mukavampi olla töissä. Uskon että hyvä pölynhallinta on kilpailutekijä sitä kautta, että ihmiset haluavat olla sellaisessa yrityksessä töissä, jossa tämä on hallussa – kun he ovat sen kerran, kaksi päässeet kokemaan.”

Jouni: ”Juuri näin. Työmailta, joissa pölynhallinta on toteutettu oikein, ei mene enää ihmiset töihin sellaiselle työmaalle jossa pölynhallintaa ei ole. Se on fakta.

Ottavatko isot yritykset paremmin vastuuta pölynhallinnasta?

Jouni: ”Se vähän vaihtelee. Jotkut isoista ovat ottaneet tämän käytännöksi, ja sitä viedään eteenpäin. Sitten on edelleen isoja yrityksiä jotka näkevät sen haittana, kuluna.”

Jouni: ”Kun meille vuokraamoon tulee remontoija kysymään vaikka piikkaria, tiskillä osataan jo neuvoa että tarvitaanko putsaria, tarvitaanko HEPA-imuria? Kyllä se sana meiltä tiskiltäkin leviää tekijöille.”

Olli: ”Kun johto – eli ne ihmiset kenellä on päätäntävalta – ovat asian ymmärtäneet, asiat lähtevät sitten viime kädessä tapahtumaan. Viimeisen vuoden sisään varsinkin olen huomannut, että työntekijät alkavat olla jo hyvinkin valistuneita. He tietävät itse onko tekeminen työpaikalla riittävällä tasolla, vai pitäisikö siellä oikeasti miettiä miten asiat tehdään.”

Kerrataan käytännön tasolla pölynhallinnan prosessi työmaalla:

Jouni: ”Suunnitelmassa pitäisi olla kirjattuna työvaiheittain: mitä laitteita tarvitaan? Mitkä työkalut tarvitaan, minkä tehoinen imuri kohdepoistoon tarvitaan ja mikä on henkilökohtaisen suojauksen taso? Lisäksi kohdepoistosta karkaava pöly pitää ottaa talteen työtilasta sopivalla alipaineistajalla. Tämän jälkeen tarvitaan työvaiheen päätteeksi siivous.”

”Työn kestosta riippuu pitääkö työntekijälllä olla ylipaineistettu hengityssuojain vai riittääkö paineistamaton? Tässä on kiteytettynä ne ”lääkkeet” pölynhallintaan.”

Entä jos halutaan valvoa ja dokumentoida alipaineistuksen toimintaa?

Jouni: ”Meillä on säätäviä ja hälyttäviä laitteita, jotka kytketään alipaineistajan perään. Tai sitten me laitetaan etäluettava järjestelmä, joka mittaa lämpötilat, kosteudet ja paineet. Niillä dokumentoidaan ja todetaan poikkeamat.”

Jouni: ”APAD-laite säätää ulos puhallettavan ja sisään kierrätettävän ilman määrää. Jos vaikka ovi aukeaa jossain, laite lisää sisään jäävän ilman määrää ja kun ovi sulkeutuu, laite säätyy jälleen niin, että se ylläpitää valitun painetason, ja myöskin hälyttää jos poikkeama ei katoa.”

Pitääkö kulkureitit huomioida? Voiko työntekijä tuoda mukanaan vaarallisia aineita?

Olli: ”Jos toimenpidealueen ilmassa on kvartsipölyä, kulkutiet pitäisi pyrkiä erottamaan niinsanotusti puhtaista tiloista. Sekin on ihan huomioitava asia, että hyvin pölyävissä työvaiheissa on ihan perusteltua käyttää erikseen suojahaalaria joka voidaan riisua epäpuhtaalla puolella pois. Muuten pöly kulkeutuu työvaatteissa ihan sinne tarhan pihalle, missä lapsia halataan. Se on ihan tunnistettu valvontakäytännöissä, että tämäkin riski pitää olla huomioituna suunnitelmissa.”

Eroaako pölynhallinta perusperiaatteiltaan eri pölylajien suhteen?

Jouni: ”Menetelmät ovat pitkälti samoja. Tarkkuuden suhteen on eroja. Meillä on samat laitteet, samat suodattimet ja samat suodatintehot.”

Voiko pölyolosuhteita mitata? Mitä mittari voi meille kertoa?

Jouni: ”Mittarit on keksitty aikapäiviä sitten, mutta vasta nyt ne ovat siinä hintaluokassa, että niitä on järkevää hankkia. Hinta vaihtelee sen mukaan minkä kokoisia partikkeleja se pystyy mitttaamaan. 2,5 µ partikkeleihin pystyvä mittari on jo siinä 500 euron alapuolella, 1µ vastaavasti parin tuhannen luokassa. Sellaiset mittarit jotka kertovat mitä pöly sisältää menevät hinnaltaan jo kymmeniin tuhansiin. On kohteita, joissa tilaaja vaatii että silloin tällöin mitataan pölypitoisuuksia, vaikka sitä asetuksissa ei vaaditakaan. Tällöin on kyse työmaan omasta kontrollista.”

Miksi pölynhallinta vaikuttaa olevan edelleen joskus niin hankalaa? Onko se ymmärryksestä vai asenteesta kiinni?

Jouni: ”Näihin on varmaan monta syytä. Varmaan se perisuomalainen asenne: vastahankaan kaikkea uutta, voi olla yksi syy. Tietämättömyys voi olla toinen.”

Jouni: ”Olen sitä mieltä, että kun asetus on saatu voimaan, ja sitä oikeasti viedään käytäntöön, niin se tulee tarttumaan. Niin se tarttui tuo asbestikin.”

Olli: ”Asenne perustuu siihen, miten ihminen ymmärtää asioita. Asennetta sinänsä ei voi muuttaa, mutta ihmisen ymmärrystä voi muuttaa, jolloin ihminen itse muuttaa asennoitumistaan.”

Mitä suorittavan portaan ihminen voi tehdä, jos huomaa että omalla työpaikalla olisi pölynhallinan suhteen parantamisen varaa?

Olli: ”Tänä päivänä kun ihminen nostaa käden pystyyn, ja sanoo mitä ajattelee, siellä porukassa on moni muukin joka ajattelee samalla lailla. Ja todennäköisesti esimiehistä löytyy se vastakaiku. Jos ei löydy, on olemassa työsuojeluvaltuutetut. Jokaisessa organisaatiossa on henkilöitä, jotka asiaan haluavat puuttua. Asiallisesti ja ystävällisesti nostaa esiin, että olen tämmöistä miettinyt. Siitä se lähtee.”

Entä kotitarveremontoijan kohdalla?

”Neuvoja saa Rentalta, ihan jokaiselta tiskiltä. Samat käytännöt kuin isommalla työmaalla: tilan suojaaminen vaikka vetoketjuovella, imuri ja alipaineistaja tilaan. Ei tarvitse koko taloa siivota, vaan vain se yksi huone missä on pölynnyt. Meiltä saa neuvot, ja laitteet.”

Studioisäntä:
Simo Vilhunen

Vieraat:
Olli Airaksinen, Pohjois-Suomen Turvapuisto ry:n projektipäällikkö
Jouni Varonen, Rentan pölynhallinnan projektipäällikkö

Podcastin voit kuunnella sivujemme lisäksi:

Spotify | iTunes | SoundCloud | Google Podcast | Youtube