#15 – VASTUULLISUUDELLA ON UUSI OTSIKKO: RENTA FUTURE – KARI-TAPIO SAARELA
Vuoden 2022 ensimmäisessä Renttaaja-podcastin jaksossa vieraana on Kari-Tapio Saarela, Renta Suomen operatiivinen johtaja. Jaksossa pureudutaan Rentan vastuullisuuteen liittyviin toimenpiteisiin, joilla on nyt uusi yhteinen otsikko – Renta Future.
”Renta Future on meidän tapa kertoa vastuullisuuteen liittyvistä teemoista. Se ei ole pelkästään ympäristöön, vihreisiin arvoihin liittyvää, vaan on paljon ihmisiin ja yhteiskuntaan liittyviä teemoja. Miten konevuokraus on vastuullista? Miten Renta toimii vastuullisesti?”
Kuten Saarela podin lopussa huomauttaa, kyseessä ei ole mikään vuoden 2022 teema. Nimensä mukaisesti Renta Future on tästä hetkestä tulevaisuuteen se merkki, jonka alla kestävään kehitykseen kytkeytyvistä toimista puhutaan.
Podcast on oiva katsaus siihen, miten Rentalla vastuullisuus nähdään, mitä hyötyä vastuullisesta toiminnasta on asiakkaille ja mitä toimenpiteitä Rentalla on sekä tehty että käynnissä nyt?
Alla pieni pintaraapaisu. Suosittelemme lämpimästi koko podcastia, vaikka pienissä paloissa kuunneltuna!
Talous, ihmiset ja ympäristö – kestävän kehityksen kolme pilaria
Kestävään kehitykseen liittyy olennaisesti ajatus planeetan rajoista. Ihmisen toiminta pitää sopeuttaa maapallon luonnonvaroihin ja luonnon kestokykyyn. Todellinen kestävä kehitys lähtee myös YK:n määrittelemien tavoitteiden mukaan siitä, että ympäristö, talous ja ihminen otetaan tasavertaisesti huomioon.
Saarelan mukaan Rentan Future -ajattelun taustalla on nimenomaan se, että sen kautta pystytään ottamaan näitä eri aspekteja huomioon saman otsikon alla. Hän nostaa esiin, että konevuokrauksessa ollaan hienossa asemassa sen suhteen, että vuokraaminen on lähtökohtaisesti jo kestävää kehitystä edistävää toimintaa. Se tehostaa resurssien käyttöä kiertotalouden ja jakamistalouden periaatteiden mukaisesti. Renta pystyy myös investoimaan vähäpäästöiseen kalustoon, ja sitä kautta edistämään niiden tuloa markkinoille.
Saarela muistuttaa, että liiketoiminnan pitää olla myös taloudellisesti kestävällä pohjalla, jotta pystytään tekemään päätöksiä ja toimenpiteitä, joilla ympäristöstä, omista työntekijöistä ja saati muista vastuullisuusasioista voidaan huolehtia.
”Jos ihmiset eivät voi hyvin, niin yritys ei voi menestyä hyvin – eikä oikeastaan toimia millään tavalla hyvin. Siksi Rentalla ollaan alusta asti lähdetty tekemään yritystä, jossa ihmiset viihtyvät töissä. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus on tärkeää huomioida. Muun muassa näistä me tullaan paljon Renta Futuren yhteydessä kertomaan.”
”Se millä erotutaan tänä päivänä, ja varmasti halutaan erottua jatkossakin… kyllä ne on ne renttaajat tuolla kentällä ja kaikissa muissakin toiminnoissa, jotka sen eron, merkityksen ja arvon asiakkaalle tekee.”
”Oikeisiin asioihin panostaminen korreloi ihan sinne kovaan liiketoimintaan”
Saarela uskoo, että menestystä haluavien yritysten kannattaa ottaa vastuullisuus huomioon niin ympäristön kuin ihmisten näkökulmasta. Hänen mukaansa tulevaisuudessa on toimittava vastuullisesti jos haluaa pärjätä toimintaympäristössä ja kilpailussa.
Vastuullisuus näyttäisi olevan muidenkin tulevaisuuden voittajien valinta. Alansa johtavien yritysten johto on osoittanut erilaisissa tuoreissa kyselyissä, että vastuullisuuteen panostaminen on tärkeä. Useimpien mielestä vastuullisuuden liiketoimintahyödyt ylittävät siihen käytettyjen panosten kulut.
Saarela on samoilla linjoilla, ja nostaa esiin myös vastuullisuuden merkityksen osaajamarkkinoilla. Hän kertoo, että rekrytointitilanteissa on tullut esiin se, että monet näkevät konevuokrauksen tulevaisuuden alana.
”Kyllä työntekijät paljon katsovat minkälaiseen yritykseen ovat tulossa töihin. Se auttaa paljon parhaiden osaajien rekrytoinneissa. Myös kun meidän asiakkaat valitsevat kumppaneita, on merkitystä, että me osaamme auttaa heitä toimimaan vastuullisemmin. Se on äärimmäisen tärkeää jo nyt, ja korostuu vain entisestään tulevaisuudessa”, Saarela perustelee.
Resurssitehokkuus tukee sekä taloutta että ympäristöä
YK:n 17 eri kestävän kehityksen tavoitetta on toisinaan ryhmitelty myös kolmeen sisäkkäiseen kerrokseen, sillä talouden toiminta on osa yhteiskuntaa, ja yhteiskunta elää osana planeetan biosfääriä eli ympäristöä. Nämä tavoitteet ovat usein limittäisiä ja toistensa kanssa riippuvaisia.
Tavoitteiden ”talouskerrokseen” on sijoitettu Tavoite 8: ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, Tavoite 9: kestävää teolllisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja, Tavoite 10: eriarvoisuuden vähentäminen ja Tavoite 12: vastuullista kuluttamista.
Näiden alatavoitteissa puhutaan esimerkiksi lapsityön lopettamisesta, nuorten työllisyydestä, työn tuottavuuden kasvusta, resurssitehokkuudesta, innovaatioista, turvallisesta työympäristöstä sekä luonnonvarojen kestävästä ja tehokkaasta käytöstä.
Yksi konevuokrauksen vahvimpia valtteja on sen potentiaali juuri resurssien kestävän ja tehokkaan käytön edistämisessä. Siinä yhdistyy tehokkuus sekä talouden että luonnonvarojen näkökulmasta. Ei ole suuri yllätys, että Renta on tarttunut tähän voimakkaasti. Digityökaluilla saadaan esiin aiemmin piilossa ollutta tehottomuutta.
”Resurssitehokkuus on minun suosikkikärki, jolla näistä asioista voi lähteä puhumaan. Heti alusta asti me olemme panostaneet paljon digitaalisuuteen ja digityökalujen tuomiseen omaan toimintaan ja asiakkaille. Siinä tärkeää on, että asioista tehdään läpinäkyviä. Kalustonhallintasovellus Renta Easyn avulla on pitkään pystytty näyttämään koneista todellista käyttötietoa, ja nyt pystytään lähettämään myös tietoa asiakkaille käyttämättömästä kalustosta.”
”On ollut mukava huomata, että asiakkaiden kanssa keskustelu on mennyt siihen suuntaan, että mitkä ovat niitä keinoja, joilla pystytään optimoimaan ja tehostamaan kaluston käyttöä työmaalla. Siinä tulee taloudellinen puoli; asiakkaalta säästyy rahaa, koska ylimääräinen kalusto on pois työmaalta. Me pystytään paremmin miettimään meidän investointeja ja saadaan meidän omistama kalusto tehokkaammin käyttöön. Siinä tulee se ympäristönäkökulma mukaan.”
”Tämä on ollut alusta asti ajatus jota kohti on menty, ja nyt meillä alkaa olemaan työkalut kunnossa siihen, että pystytään auttamaan asiakkaita tässä resurssitehokkuudessa todella hyvin”, Saarela kertoo.
Samalla Renta on kehittänyt sisäisiä työkalujaan, joilla voidaan esimerkiksi priorisoida tarkastuksia ja huoltoja ja sitä kautta tehostaa ja optimoida koko vuokrausprosessia.
”Sen avulla meillä ei seiso tavaraa hyllyssä, vaikka kysyntää olisi”, Saarela tiivistää.
Täyssähköinen kalusto tekee tuloaan
Renta on investoinut voimakkaasti uusiin täyssähkökäyttöisiin koneisiin. Esimerkiksi henkilönostimissa vuonna 2021 hankituista laitteista jo 98% oli täyssähköisiä. Rentan Kari-Tapio Saarela kertoo, että kalustohankinnat tehdään kuitenkin käyttötarpeen ja soveltuvuuden mukaan. Kaluston sähköistyminen ei tule tapahtumaan äkkirysäyksellä, ja uuden teknologian laitteet vaativat koulutusta sekä panostuksia mm latausinfrastruktuurin kehittämiseen.
Renta etsii yhdessä asiakkaiden kanssa ne kohteet joissa päästöttömistä, hiljaisemmista täyssähkökoneista saadaan tässä vaiheessa suurin hyöty irti. Akkuteknologian tässä vaiheessa polttomoottoreita korkeampi kustannus tarkoittaa myös sitä, että täyssähkökoneiden vuokrahinnat ovat väistämättä korkempia.
”Vuokraamoilla tulee olemaan merkittävä rooli siinä, että saadaan täyssähkökoneita, hybridikoneita ja muita vähäpäästöisiä koneita saataville. Meillä on laaja asiakaskunta, joten meillä on mahdollisuus löytää oikeat käyttökohteet myös täyssähkökoneille. On ymmärrettävää, että kaikkeen käyttöön ne eivät vielä sovellu.”
Renta myös toimii linkkinä käyttäjien ja kalustovalmistajien välillä tässä teknologisessa siirtymässä. Kalustovalmistajat kuuntelevat Rentaa Saarelan mukaan hyvinkin mielellään. Lisäksi vuokrausala keskustelee kollektiivisesti sekä valmistajien että julkishallinnon kanssa ERA:n eli European Rental Assiciationin kautta.
Saarela mainitsee, että julkinen sektori on ottanut asiassa roolia. Renta on sitoutunut työkonealan Green Deal -sopimukseen, joka tähtää täyssähkökoneiden osuuden kasvattamiseen.
Renta on myös lanseeraamassa Renta Future Fleet -tunnuksen uuden ajan koneille ja laitteille. Saarela kertoo, että tunnuksen avulla voidaan helposti näyttää sekä asiakkaille että sisäisesti. Kyse ei ole vain täyssähkökoneista, vaan Future Fleetiin luetaan myös esimerkiksi olosuhdehallintaan liittyvää teknologiaa, jolla saadaan työmaan turvallisuutta sekä viihtyisyyttä parannettua.
”Vuokraamisen kautta asiakkailla on hyvä ja helppo tilaisuus päästä testaamaan uusia laitteita”
Pääomia ei kannata sitoa kalustoon – ellei ole vuokraamo
Miten Saarela itse näkee; kumpi tarjoaa akuutisti ajateltuna suuremman mahdollisuuden vaikuttaa esimerkiksi hiilijalanjälkeen – uuden kalustoteknologian käyttöönotto vai käyttötapojen muutos kuten vuokrauksen yleistyminen?
”Molempia tarvitaan. Akuutimpi tapa vaikuttaa on se, että vaikutetaan käyttötapoihin, resurssien tehokkaampaan käyttöön siellä nykytilanteessa”, Saarela arvioi.
Kotitarveremontoija tarvitsee kalustoa harvoin, mutta ammattilaiset käyttävät työkaluja joka päivä. Mikä selittää sen, että vuokraus on yleistynyt myös ammattilaisten eli rakennusliikkeiden kohdalla?
”Hyviä vaihtoehtoja ja vuokrakaluston toimittajia on tullut lisää. Ollaan myös ymmärretty, että se ei ole tehokasta pääomien käyttöä, että sidotaan sitä niihin koneisiin ja laitteisiin, joiden käyttöaste jää kuitenkin sillä rakennusliikkeellä aika matalaksi”
Toki on niitäkin, esimerkiksi pieniä toimijoita, joiden kannattaa omistaa, eli he käyttävät työkaluja oikeasti paljon. Sitten me vuokraamot pystymme tarjoamaan tarvittavat ratkaisut harvemmin tarvittavaan kalustoon.
Isoilla toimijoilla määrät ovat niin valtavia, ettei pääomia kannata sitoa kalustoon, vaan mielummin sitä ydinliiketoimintaa kehittävään toimintaan. Me vuokraamot pystytään nopealla ja hyvällä saatavuudella – ja digityökalujen avulla on tehty asioita vielä helpommaksi – tarjoamaan joustavaa palvelua ja läpinäkyvyyttä. Nimenomaan sitä kautta saadaan entistä tehokkaammaksi sitä vuokrakaluston käyttöä.”
Kehitystä positiivisen kautta
Kaiken digi- ja teknologiapuheen joukossa Saarela palaa tuon tuostakin Rentan ihmisiin.
Hän nostaa esiin viimeisimmän kyselyn erinomaisen työntekijöiden Net Promoter Scoren, joka kuvastaa halukkuutta suositella Rentaa työpaikkana. Hän kertoo Rentan saaneen palkata paljon ihmisiä uusiin työpaikkoihin, ja ainakin toistaiseksi onnistuneen löytämään myös hyviä hakijoita avoina oleviin tehtäviin.
Miksi Rentalla viihdytään niin hyvin?
”Paljonhan se tulee tästä meidän kulttuurista jossa luottamus ja paikallisuus on isossa roolissa. Koska me ollaan juuri niin hyviä kuin paikalliset renttaajat siellä toimipisteellä, me myös annetaan valtaa ja vastuuta tehdä heille tärkeitä, päivittäiseen toimintaan liittyviä päätöksiä. Se varmasti luo merkityksellisyyden tunnetta tekemiseen ja vie asioita eteenpäin. Tämä on myös aihe, josta voitaisiin puhua vaikka oma podcast aivan erikseen”, Saarela innostuu.
Niin ikään tärkeä ja laaja teema Rentalla on työturvallisuus, josta siitäkin saadaan Saarelan mukaan toivottavasti ”eri kaverit lauteille”, kertomaan enemmän. Turvallisuus on kuitenkin Saarelan sanojen mukaan erittäin olennainen osa vastuullisuutta.
”Meillä on ensinnäkin vastuu meidän työntekijöistä. Me pystytään tarjoamaan turvallisia koneita ja laitteita työmaille. Meillä on myös isona asiakkaana teollisuus, jossa työturvallisuus on todella tärkeä asia.”
Perinteinen tapa mitata työturvallisuutta on niin sanottu tapaturmataajuus. Saarela haluaa tässä yhteydessä nostaa esiin hiljattain tehdyn muutoksen.
”Me ollaan käännetty työturvallisuudessa ajattelutapa toisin päin, nollasta sataan. Ei enää tähdätä nollaan tapaturmaan, eli negatiivisen kautta, vaan tavoitteena on sataprosenttisesti turvallinen Renta.”
”Pyritään kääntämään tätä positiiviseen suuntaan. Eli ei pyritä välttämään jotakin, vaan tähtäämään turvallisuuteen. Meillä on tulossa tähän Renta Hessu -järjestelmä, jonka nimi tulee lyhenteestä HSEQ eli sanoista Health, Safety, Environment, Quality. Se avulla me pystytään entistä paremmin tekemään turvahavaintoja ja riskiarvioita, sekä myöskin käsittelemään niitä loppuun asti – sekä jakamaan tietoa henkilöstölle.”
Näistä ja monista muista Renta Futuren teemoista on luvassa lisää itse podcastissa, sekä myös vuoden mittaan Rentan eri viestintäkanavissa.
Studioisäntä:
Simo Vilhunen
Vieras:
Kari-Tapio Saarela
Podcastin voit kuunnella sivujemme lisäksi:
Spotify | iTunes | SoundCloud | Google Podcast | Youtube