Rakennusten tiiviysmittaus – mitä, miksi ja miten?
Tiiviysmittaus on rakennusten ilmanpitävyyden varmistamiseen kehitetty painokoemenetelmä. Sen avulla selvitetään kiinteistön ulkovaipan ilmatiiveyttä ja mahdollisia vuotopaikkoja. Menetelmää ohjaa standardi SFS-EN 13829 (sekä ohje RT80-10974), ja tuloksena saadaan rakennuksen ilmanvuotoluku qE50.
“Jos rakennuksen suunnitteluvaiheessa energiatodistukseen on määritetty esimerkiksi qE50 1, tiiviysmittauksella pyritään todentamaan, että tähän tavoitelukuun on päästy”, kertoo Rentan Olosuhdehallinnan asiantuntija Jiri Tammilehto.
Tiiviysmittaus on tärkeä osa rakentamisen laadunvarmistusta:
- Energiatehokkuus paranee, kun turhat ilmavuodot minimoidaan
- Sisäilman laatu pysyy terveellisenä
- Kosteustekninen toiminta on hallittua
- Rakennuksen laatu ja arvo säilyvät
Tilaa lämpökuvaus, tiiviysmittaus ja muut palvelut lähimmästä Rentan toimipisteestä!
Miksi tilata rakennuksen tiiviysmittaus Rentalta?
Rentalla mittaukset suorittavat sertifioidut ammattilaiset standardien mukaisella huippukalustolla.
“Isossa talossa mittaukset myös voidaan resursoida joustavasti ja kalustoa liikutellaan tarpeen mukaan”, Tammilehto perustelee.
Rentalta saa samalla hankittua muut tärkeät mittauspalvelut, ja rakentamisen laatua parantavat olosuhdepalvelut – yhdeltä samalta toimijalta.
Milloin ja miten rakennuksen tiiviysmittaus suoritetaan?
Mittaus ajoittuu siihen vaiheeseen, kun rakennus on saatu tiiviiksi ylä- ja alapohjien sekä ulkovaipan osalta.
Valmistelut ennen mittausta
- Käydään kiinteistö läpi asiakkaan kanssa
- Tarvittaessa tehdään alipaineistettu lämpökuvaus, jolla voidaan paikallistaa mahdolliset vuotokohdat etukäteen
- Suljetaan IV-järjestelmä, ikkunat, ovet ja läpiviennit
- Täytetään hajulukot ja viemärit
Mittauksessa käytettävä kalusto
- Rentalla käytössä Retrotec ja Minneapolis -puhaltimet, joilla luodaan haluttu ali- tai ylipaine
- Oviaukkoon U-runko ja “kangasovi”, johon puhaltimet yleensä asennetaan
- Lämpötila- ja kosteudenmittarit
- Painemittarit eri puolille rakennusta
- Tietokone ja analysointiohjelmisto
Tiiviysmittaus voidaan tehdä ali- tai ylipaineistettuna. Oikein tehtynä se todentaa rakentamisen laadun ja antaa tilaajalle virallisen dokumentin tavoitteeseen pääsystä.
“Mittauksessa tarvitaan suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittareita ulko- ja sisäpuolelle. Mittauksen yhteydessä täytyy analysoida olosuhteita, myös tuuliolosuhteita ulkona. Tarvitaan myös painemittareita, jolla saadaan rakennuksen eri puolilta paine-ero vaipan yli mitattuna. Ja tietysti tarvitaan myös tietokone ja ohjelmisto.”
Miksi erillinen lämpökuvaus kannattaa tehdä ennen tiiviysmittausta?
Lämpökuvaus paljastaa mahdolliset epätiiviit kohdat, jolloin niihin voidaan puuttua ennen virallista mittausta.
- Suositeltavaa tehdä noin viikkoa ennen varsinaista mittausta
- Antaa aikaa korjata puutteet
- Vähentää riskiä, että mittauksessa ei päästä tavoitetuloksiin tai joudutaan uusimaan
“Jos oikein ollaan näppäriä, tarjotaan ennen tiiveysmittausta alipaineistettu lämpökuvaus. Silloin nähdään jo ennen varsinaista mittausta mahdollisia vuotokohtia, ja on mahdollista vielä sulkea epätiiviitä kohtia. Tämä on usein suositeltava tapa toimia”, Tammilehto vinkkaa.
“Näin estetään se, ettei tiiveysmittauspäivä mene kokonaan uusiksi ja asiakas joudu pettymään tuloksiin.”
Hyödyt tilaajalle ja rakentajalle
Tiiviysmittaus tarjoaa selkeät edut:
- Virallinen dokumentti rakennuksen ilmanpitävyydestä
- Varmistus siitä, että energiatodistuksen tavoitteet on saavutettu
- Tieto rakennuksen laadusta ja pitkäikäisyydestä
- Kertoo osaltaan turvallisemmasta ja terveellisemmästä sisäilmasta
“Varsinkin sisäilman laatu on tärkeää – sisäilmaongelmat ja niistä seuraavat korjaukset, väistötilat ja kustannukset alleviivaavat tiiviysmittauksen merkitystä”, Jiri Tammilehto nostaa.
Tiiviysmittaukset yleistyvät jatkuvasti
Rakentamisen vaatimukset tiukentuvat, ja tiiviysmittaukset yleistyvät entisestään. EU:n energiatavoitteet ohjaavat kohti nollaenergiarakentamista, jossa ilmanvuotoluvun todentaminen on keskeistä.
“Jos rakennus ei ole tiivis, se ei ole energiatehokas, sisäilman laadun kanssa voi tulla ongelmia ja rakennuksen kosteustekninen toiminta voi aiheuttaa riskejä. Tiiviys kertoo rakennuksen kunnosta ja rakentamisen laadusta – niin uudisrakentamisessa kuin peruskorjauksen yhteydessä”, Tammilehto perustelee.
“Mittauksen perusteella voidaan todeta, että rakentaja on tehnyt hyvää työtä, rakennus on tiivis ja energiatodistuksen mukaiseen tavoitelukuun on päästy.”
“Sisäilmatutkimukset ja tiiviysmittaukset ovat yleistyneet viimeiset 10 vuotta – sama koskee äänimittauksia. Kehitys jatkuu, ja eteenpäin mennään koko ajan.”
