#13 – Topi Raitanen Renttaaja-podcastissa
– Tokiosta tuoreiden pullien ääreen

Kun Team Rentan 3000 metrin aitajuoksija Topi Raitanen asteli finaalijuoksun jälkeen kameroiden eteen, oli miehen kaksijakoinen fiilis aistittavissa kotisohvalle saakka. Kahdeksas sija – finaalin parhaana eurooppalaisena, sekä olympialaisten parhaana suomalaisena kestävyysjuoksijana sitten Moskovan 1980 – oli Raitasen tavoitehaarukan yläpäässä. Juoksun tuntuma ei ollut kuitenkaan aivan paras mahdollinen, eikä sateen jälkeen vaihtelevalla tempolla juostu kilpailu mahdollistanut myöskään oman tilastoennätyksen jahtaamista.

Topi Raitanen saapui Renttaaja-podcastin vieraaksi hyväntuulisena. Haastattelu tarjosi oivan tilaisuuden analysoida niin Tokion kokemuksia, viiksien tuuheusastetta kuin kestävyysjuoksun nykytilaa sekä tietysti kenties kuuminta aihetta kaikista – täydellisen korvapuustin koostumusta!

Lue tiivistelmä alta sekä pistä taatusti mielenkiintoinen jakso kuunteluun.

 

Ensitöikseen Topi kertoo olevansa tyytyväinen päästyään vihdoin Suomeen. Pitkä reissu nousevan auringon maahan oli nimittäin luonut kaipuun kotoisen äärelle. Topi oli jo aiemmin kertonut medialle odottavansa erityisesti äitinsä leipomia pullia, ja paljasti podcastissa niiden sisältävän sopivasti kosteutta tuovaa omenasosetta.

Vaikka jotkut urheilijat joutuvat noudattamaan tiukkaa dieettiä, Topille pullat eivät ole millään tapaa kielletty herkku.

”Tää on kiva laji siitä, että saa syyä paljon!” Topi nauroi, ja kertoi nauttivansa kesäisin mielellään myös grillin antimista. Puhdas, kotimainen, lähellä tuotettu ruoka on Topille tärkeä arvovalinta.

Kestävyysurheilussa ravinto on toki tärkeässä roolissa, mutta Topin harjoittelumäärillä dieetin sijaan olennaisempi kysymys on riittävän ravinnon saaminen. Hiilihydraatit ovat polttoainetta, jolla kestävyysurheilua tehdään. Proteiinisheikkeri ei Topin kädessä juuri heilu, mutta oikea ateriarytmi on olennaisen tärkeä.

Raitanen lisäsikin, että nuorten urheilijoiden kohdalla voi koitua ongelmia siitä, jos yritetään pudottaa painoa, ja siihen liittyen mennään niin sanotusti miinuskaloreilla. Jos elimistö ei saa tarpeeksi energiaa palautumiseen ja harjoittelusta seuraavien kudosvaurioiden korjaamiseen, seurauksena on herkästi vammoja.

Ruokakeskustelu kääntyy helposti myös ulkonäköön. Urheilijat eivät ole immuuneja arvostelulle. Lehdistö ja sosiaalinen media voivat aiheuttaa painetta näyttää ulkoisesti tietynlaiselta.

”En ole itse kokenut ulkonäköpaineita. Tiedän, että kestävyysjuoksussa ruumiinrakenne muotoutuu tietyn tyyppiseksi, kun ei sitä paljon penkkipunnerrusta tule tehtyä. Yläkropan lihakset surkastuvat pois vuosien aikana, ja kun harjoittelee paljon, ei rasvaakaan pääse paljon kertymään. Tiedän ja tunnistan kyllä ulkonäköpaineet tietyissä lajeissa. Toivottavasti yksilöt löytäisivät tiimiensä kanssa ratkaisuja, miten noista pääsee yli ja pystyy elämään terveellistä urheilijan elämää”, Topi summasi.

Tokiossa ruokahuolto toimi, ja Topi kehui Tokion reissun järjestelyjä kaikin puolin. Viimeistelyleirillä syötiin yksinkertaista ja toimivaa tuttua sapuskaa. Kisakylän valtavassa ruokalassa oli vaihtoehtoja koko kisojen kulttuurien kirjosta, joten jokainen urheilija löysi varmasti itselleen sopivaa ja mieleistä ravintoa.

Kisakylän sushitarjoilu tosin jätti pienen pettymyksen maun suuhun. ”Järvenpään Cittarista saa paljon, paljon parempaa”, Topi harmitteli.

 

Tokion tuliaisina pistesija parhaana eurooppalaisena

Pandemia pakotti porukan pysymään pienissä piireissä jonka vuoksi tekeminen oli Raitasen mukaan varsinkin viimeistelyleirillä kovin rajattua. Kentän, huoneen ja ruokalan muodostamasta kolmiosta ei juuri ollut asiaa muualle haahuilemaan. Topi kertoi kuitenkin, ettei olisi tehnyt valmistautumisen osalta mitään eri tavalla. Normaalitilanteessa Tokion nähtävyydet sekä NBA-tähdet parketilla olisivat kiinnostaneet oman kisaurakan tultua päätökseen.

Omien suoritusten Topi kertoi menneen itse asetettujen tavoitteiden haarukan yläpäähän. Miehen onnistuminen omassa alkuerässään paisutti kenties osaltaan median ja yleisön silmissä odotuksia – hurjimmissa kuvitelmissa jopa mitaleille saakka.

Maallikko – kuten allekirjoittanut, Renttaaja-podcastin juontaja Vilhunen – saattaisi kuvitella että esimerkiksi Topin alkuerän loppuaika kertoisi kohtuullisen hidastempoisesta juoksusta.

Raitanen huomautti, että kokonaisuutena alkuerien juoksu ei missään nimessä ollut hidastempoinen, vaikka ensimmäinen 1000 m mentiin tälle tasolle rauhallista tahtia.

”Historian kovimmat alkuerät aikojen perusteella. Koskaan ei ole tarvinnut juosta alle 8.20, että on päässyt MM- tai olympiafkisoissa finaaliin”, Raitanen korjasi.

Alkuerien 1000 metrin kohdalla Topi tiesi varmuudella, että finaaliin mieliäkseen täytyy taistella kolmen parhaan joukkoon. Kahdessa aikaisemmassa alkuerässä oli pidetty tasaisesti kovempaa tahtia, joten aikavertailun kautta finaaliin ei siinä vaiheessa ollut enää asiaa.

Alkuerissä Raitasen väkevä loppukiri toikin toisen sijan, ajalla 8.19,17, joka oli samalla miehen uran toiseksi paras tilastoaika. Tämä ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä Tokion alkuerä juostiin hyvin epätasaisella vauhdinjaolla.

Topi kertasi, että alkuerien 2000 m väliaika oli melkein 10 sekuntia hitaampi, kuin hänen 8.16,57 aikaan päättyneessä tasaisen vauhdin ennätysjuoksussaan. Erittäin kovaa juostu viimeinen kilometri toi vielä rajummat hapot juoksijoiden reisiin, jolloin rytminvaihdos kiriin oli entistä haastavampi. Topi kertoi juoksun tuntuneen kuitenkin hyvältä, ja luottaneensa siihen, että vahva viimeisen kierroksen veto riittää.

Ja sehän riitti komeasti.

 

3000 metrin estejuoksussa täytyy olla taktisesti hereillä

Vahvuuksiaan käyttääkseen Topin pitää varsinkin loppua kohti välttää joutumista niin sanottuun sisäradan ”pussiin”. Rata pitää saada vapaaksi kiriä varten. Jos kärkeen on ennen loppuvetoa matkaa seitsemisen metriä, pitää viimeinen kierros juosta sekunnin muita kovempaa.

”Mielessä oli se, että kun viimeinen kierros alkaa, pitää olla uloimmalla radalla, jotta pääsee takasuoralla ottamaan ukkoja kiinni”, Topi selvitti.

Yleisesti Topin mielestä kilpailussa on kaksi paikkaa, joissa hänen on järkevää juosta; heti kärjen perässä toisena, tai pääporukan perässä. Siinä välissä sijoilla 5,6 ja 7 on ahtaat oltavat, jolloin esteille saavutaan usein huonosti ja edellä olevan juoksijan perässä saattaa joutua sipsuttamaan. Topi tykkää ottaa alun rauhallisesti, jolloin esteet on helpompi kohdata. Sitten kun vauhti alkaa kiihtymään, pitää alkaa hivuttautumaan kohti pelipaikkoja.

”Hereillä siinä täytyy olla, jos jää jälkijoukkoon, mutta en tykkää siitä tappelusta porukan keskellä”, Topi summasi.

 

Kilometri kyttäilyä ja sitten mentiin kovaa

Hitaammassa tahdissa yllätysmomentti kasvaa. Finaalijuoksun rakenne ei kuitenkaan tullut ainakaan Topille yllätyksenä. Oman esimakunsa antoi verryttelyn kova sade, joka ei varsinaisesti lisännyt kenenkään menohaluja Topin skenaarioissa.

Finaalissa ensimmäinen 1000 metriä mentiin 2:50 tahtiin, jonka jälkeen alettiin juoksemaan tosissaan kovaa. Topi kertoi itse juosseensa viimeiset neljä kierrosta 8:05 loppuaikaa vastaavalla tahdilla. Tällöin kilpailun ratkaisut eivät jääneet pelkästään kirikamppailuun, vaan puuduttavan kova jälkimmäinen puolisko repi letkaan eroja.

”Sellaisessa juoksussa, jossa tavallaan ensimmäisellä tonnilla pilataan sitä loppuaikaa, ei kannata ihan täysin verrata loppuaikaa siihen, juostiinko nyt kovaa? Kun ei tiedä sitä juoksun rakennetta”, Topi muistuttaa penkkiurheilijoita.

Topin mukaan kilpailussa paras juoksija voittaa joka tapauksessa, mutta paras juoksija saattaa olla eri taktiikalla eri ihminen.

Topi itse arvioi, että mikäli finaalissa oltaisiin juostu pidempään hidasta tahtia, olisi sijoitus saattanut olla korkeampi kuin kahdeksas – mutta loppuaika vastaavasti hitaampi. Tasaisella, kovalla tahdilla sijoitus olisi saattanut olla 10-12 haarukassa, mutta oma tilastoennätys uusissa numeroissa.

Tokion finaalin jälkimmäisen puolikkaan todella kovassa tahdissa Topin paukut riittivät juuri kahdeksanteen sijaan. Sijoitus oli hyvä, mutta mies ei ollut tyytyväinen siihen miltä aitominen tuntui, eikä oma fyysinen vire ollut täysin sitä, mitä Topi olympiafinaalilta oli toivonut.

”Olisi ehkä voinut hengittää pari hönkäystä väliin. Tunne paistoi kisan jälkeisessä haastattelussa”, Topi myöntää naurahtaen.”

 

Kauden tavoiteaika odottaa vielä tekemistään

Lähtöviivalla, uran tähän mennessä tärkeimmässä startissa, Topin mieli oli levollinen, ja keskittynyt juoksun miettimiseen. Topi kertoi, että hänen kisajännityksensä hälvenee yleensä viimeistään tutun alkuverryttelyn aikana. Stadion on se tuttu paikka, mitä varten on harjoiteltu.

Tokiossa ei yleisöä sallittu paikalle, joten uran merkittävin startti oli erilainen kuin Topi oli unelmissaan kuvitellut. Hän kertoi saavansa yleisön kannustuksesta vielä lisää energiaa antaa kaikkensa, sillä huudot kertovat myös, että suorituksella on muillekin merkitystä.

Elokuun puoliväliä lähestyttäessä Topin kilpailukausi ei ole vielä paketissa. Iso, viiden vuoden lataus on nyt purkaantunut, ja on aikaa antaa myös ajatusten levätä. Toisaalta Tokio osoitti myös Topille ja tiimille sen, että he ovat tehneet paljon asioita oikein. Katse on siis jo tulevassa.

Seuraava merkittävä startti on Pariisin Timanttiliigan osakilpailu, jossa Raitasen tavoitteena on juosta oma ennätys uusiin lukemiin. Ensi kesänä 2022 odottavat puolestaan MM-kisat heinäkuussa Yhdysvalloissa ja EM-kisat elokuussa Berliinissä, joten ensi vuodesta on tulossa niin ikään merkittävä.

Ehkä Tokiossa koettu yleisön puute antaa vaan lisää nälkää kokea olympialaiset uudestaan – täysillä katsomoilla?

”Tottakai!”, Topi vastaa.”

 

KUUNTELE JAKSO RENTAN KANAVISSA! 

Jaksossa keskustellaan lisäksi Tokion kisakylän tunnelmasta ja eväistä, omasta tyytyväisyydestä suoritukseen, kestävyysurheilun arvostuksesta seuratasolla, kuka urheilija teki Tokiossa Topiin vaikutuksen, henkisen latauksen purkautuminen, ennätystavoitteet, nähdäänkö Topia suunnistuskilpailuissa, onko joku muuttunut olympiakokemuksen jälkeen, miten medianäkyvyys luo odotuksia?

 

Studioisäntä:
Simo Vilhunen

Vieras:
Topi Raitanen (@topiraitanen)

Podcastin voit kuunnella sivujemme lisäksi:

Spotify | iTunes | SoundCloud | Google Podcast | Youtube