#12 – Työhyvinvointi on joukkuepeliä – Mia Rainiala & Nico Tiihonen

Mia Rainiala on Rentan HR-asiantuntija. Mia toimii yhteyshenkilönä palkanlaskentaan, työterveyshuoltoon, työeläkeyhtiöön, vakuutusyhtiöön henkilöstövakuutusten osalta ja työsuhde-etuja tarjoavaan Smartumiin. Erilaisten projektien lisäksi hän toimii Rentan yt-toimikunnassa ja työsuojelutoimikunnassa sihteerinä. Pääosan ajasta vie kuitenkin esimiesten ja työntekijöiden auttaminen erilaisissa henkilöstöhallinnon kysymyksissä.

”Tehtävää on vähän vaikeaa rajata”, Mia myöntää ja nauraa iloisesti.

Nico Tiihonen on toiminut useamman vuoden Rentan markkinointi- ja viestintäasiantuntijana.

Tiihosen mukaan markkinoinnin tehtävänä on auttaa toimipisteitä ja myyntiä onnistumaan. Lisäksi Nico on mukana useammassakin Rentan aktiivisessa harrastusklubissa, jotka ovat yksi tavoista, joilla Renta tukee työntekijöidensä hyvinvointia.

Perkasimme Nicon ja Mian kanssa työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä Renttaaja-podcastissa. Kuuntele jakso jos haluat:

  • Esimerkiksi työtä hakiessa tietää mitä Rentalla tehdään työhyvinvoinnin eteen
  • Tietää mitä toimia ja periaatteita on Rentan tunnelman takana
  • Poimia parhaat vinkit oman työpaikan kulttuurin ja työhyvinvoinnin työkalupakkiin

 

Rentan arvot – arkea vai juhlapuheita?

Liian usein asiakkaana tuntuu, että erilaisten yritysten arvot ovat vain viestintäosaston värityskirjan sivuja, arkitodellisuudesta kaukana. Rentan tapauksessa arvot; asiakkaan ymmärtäminen, yrittäjämäisyys, luotettavuus ja innovatiivisuus sekä niihin perustuva tapa toimia, tuntuvat iskostuneen Rentan jokapäiväiseen tekemiseen vähintäänkin keskimääräistä paremmin.

”Kaikki lähtee siitä, että työntekijät ostavat arvot itselleen. Johto on toki määritellyt meidän arvot, mutta me työntekijät olemme nähneet, että nämä ovat hyvät arvot, joilla yritystä voidaan viedä eteenpäin ja kehittää päivä toisensa jälkeen”, Nico toteaa.

”Tietyt arvot pitää tulla selkärangasta, ettei tarvitse joka kohdassa miettiä että toimitaan arvojen mukaisesti. Varsinkin HR:ssä koen tosi tärkeäksi, että työnantajan arvot ovat sopusoinnussa omien henkilökohtaisten arvojen kanssa. Silloin viihtyy itsekin paremmin”, Mia lisää.

”Arvot vaikuttavat oleellisesti työhyvinvointiin. Jos työnantajan arvot ovat sellaiset, että niiden mukaan haluaa itse toimia, ollaan jo aika pitkällä”, Mia tiivistää.

Ovatko Rentan arvot totta vai esiintyvätkö ne vain juhlapuheissa?

”Ainakin minulle ne osoittautuvat niin, että (Rentalla) toimitaan arvojen pohjalta kaikessa mitä tehdään”, Niko vastaa.

”Miten itelle asia on näyttäytynyt, on että Rentalla ne eivät ole vain kauniita sanoja juhlapuheissa, tai verkkosivuilla, vaan ne ovat oikeasti tapoja joilla tehdään sitä päivittäistä tekemistä”, Mia komppaa.

Rentan paikallisissa pisteissä on oma kulttuuri ja omat toimintatavat. Mia ja Nico ovat yhtä mieltä että erilaisista yksilöistä saadaan toimiva tiimi tukemalla ihmisten vahvuuksia.

”Meitä on Suomessa jo lähes 300. Kaikkia ei voi laittaa samaan muottiin, sillä me ollaan lähtökohtaisesti erilaisia ihmisiä, joilla on erilaiset toimintatavat, eri vahvuudet ja heikkoudet. Meidän kannattaa korostaa niitä vahvuuksia”, Nico tuumii.

 

Työhyvinvointi vaatii aktiivista otetta

Rentan viimeisimmän kyselyn mukaan työntekijätyytyväisyys sai arvosanan 8.0/10 ja työhyvinvointi 4.1/5. Työntekijöiden suositteluhalukkuutta ja sitoutumista mittaava eNPS oli erinomaisen hyvä 55.33 (min -100, max 100).

”Hyvä tapa saada vastauksia, on kysyä. Teemme vuosittain isomman työhyvinvointikyselyn yhteistyössä työeläkeyhtiö Varman kanssa. On hyvä, että kyselyn tekee ulkoinen toimija. Tulokset analysoidaan Varmassa. Ne käydään sitten työntekijöiden kanssa läpi, ja mietitään miten voimme kehittää työhyvinvointia entisestään”, Mia avaa prosessia.

”Pyritään kannustamaan kertomaan asioista mahdollisimman avoimesti, anonyyminä. Näin saadaan paras hyöty yritykselle — sekä työntekijälle itselleen”, Mia korostaa.

Kyselyt ovat vain yksi tapa kartoittaa työhyvinvointia. Paras käsitys henkilöstön hyvinvoinnista on Mian mukaan aina paikallisilla esimiehillä. Positiivisista tuloksista saa olla ylpeä, mutta laakereilleen ei kannata jäädä lepäämään.

”Jos sen vain annetaan olla, niin ei työhyvinvointi pysy hyvänä”, Nico muistuttaa.

 

Mainettaan parempi kirjainpari

Rentalla toimii aktiivinen YT-toimikunta. Yhteistoiminnasta tulee harmillisesti monelle mieleen lähinnä ikäviä asioita.

”YT sanaa on hirveästi demonisoitu mediassa. Kun joku käynnistää YT-neuvottelut, niin aina puhutaan miten paljon ihmisiä irtisanotaan, mutta yhteistoiminnassa on paljon hyvää. Se ei aina tarkoita henkilöstön vähentämistä”, Mia korjaa yleistä käsitystä.

Rentan yhteistoiminta kuulostaa ulkopuolisen korvaan proaktiiviselta – reaktiivisen sijaan. Arkijärki sanoo, että asian kannattaisi olla samoin jokaisessa yrityksessä.

”Keräännytään henkilöstöryhmien ja työnantajan kesken keskustelemaan; miten firmalla menee, miten henkilöstö voi, käydään läpi päivänpolttavia kysymyksiä. Rauhoitetaan hetki sille, että voidaan käydä asioita vuoropuhelun omaisesti läpi. Ne (tapaamiset) ovat hyvinkin vapaamuotoisia. Totta kai siellä on tietty runko mitä käsitellään, mutta sihteerinä koetan kannustaa, että ihmiset nostaisivat asioita ja teemoja keskusteluun. Kaikki henkilöstöryhmät saavat tuotua terveisensä perille”, Mia kertoo.

Avoimuus kuuluu Rentan kulttuuriin. Tässäkin asiassa siitä on apua puolin ja toisin.

”On tosi hyvä tietää markkinoinnin ja viestinnän näkökulmasta, että miten meillä menee?”, Nico täydentää.

 

”Nämä tuloksethan ovat ihan loistavia!”

Toimikuntien ja kyselyjen kautta nousee useimmiten esiin pieniä asioita, jotka ärsyttävät ja joskus paisuvat kokoaan isommiksi. Nämä on Mian ja Nicon mukaan usein saatu kuntoon varsin pienillä korjauksilla. Avoin kulttuuri auttaa tässäkin.

”Kiitoksia tulee työyhteisöstä ja ryhmähengestä. Vaikea löytää sellaista mikä olisi huonolla tolalla”, Mia kertoo.

”Ne jotka on harrastaneet joukkueurheilua, tai olleet armeijassa, partiossa tai jossain muussa tiiviissä ryhmässä – pisteillä ja tiimeissä on samankaltainen ryhmähenki. Itse olen huomannut, että ei se edes välttämättä tunnu työltä. Se on sellainen joukkue tai tiimi. Ihan oikeasti. Se ei ole mikään väritelty juttu”, Nico vahvistaa.

Mia on Nicon kanssa samoilla llinjoilla; ”Mehän tullaan tänne yhteisen päämäärän eteen tekemään töitä, mutta se ei välttämättä edes tunnu työltä. Työkavereista saa hirveästi voimaa! Jos aamu on lähtenyt vähän huonommin käyntiin, niin kun tulee työpaikalle, tulee sellainen olo että vitsi – on muuten ihan sika kivaa olla täällä töissä. Onneksi mulla on nämä työkaverit!”

Nico arvelee, että Rentan luottamukseen ja vapauteen perustuva kulttuuri on edistänyt hyvän hengen syntymistä koko yrityksen laajuisesti. Korona-aika on kuitenkin tuonut oman sivujuonteensa arkeen myös Rentalla.

”Etätyössä on tietyt haasteet. Me ollaan jouduttu pitämään tällaisia virtuaalisia kahvihetkiä, että saadaan vähän nähdä toisiamme. Se on minusta aika tärkeää”, Nico pohtii.

 

Harrastusklubit yhdistävät renttaajia jopa yli Itämeren

Koronan myötä monet, tärkeät sosiaaliset kokoontumiset ovat jääneet tauolle. Onneksi yhteyden pitämiseen on nykyisin monenlaisia muotoja.

Rentalla työntekijät ovat voineet ehdottaa klubin perustamista omalle harrastukselleen. Harrasteklubit ovat lähtökohtaisesti kaikille renttaajille avoimia. Klubille vaaditaan toimintasuunnitelma, ja aktiivit pyörittämään toimintaa.

Ensimmäinen harrastusklubi syntyi nykyisen konsernijohtaja Kari Aulasmaan toiveesta päästä juoksemaan maraton Rentan joukkueessa. Näin sai alkunsa Renta Runners.

”Markkinointimiehinä tehtiin tietysti logot ja sellainen klubi siitä. Ajatus oli, että yritys maksaa osallistumismaksun juoksukisoihin. Siitä homma on lähtenyt leviämään. Tuli jääkiekkokerho HC Renta, e-sport kerho Renta Vastaisku ja kalastuskerho Renta Fish. Erilaiset ihmiset harrastelee eri lajeja ja yritys maksaa osallistumisen kisoihin”, Nico selittää.

Nico kertoo yrityksen johdon halunneen klubien kauttaa kannustaa renttaajia liikkumaan ja pysymään terveenä. Harrastusklubit myös ryhmäyttävät ihmisiä. Rentalla on toki hyvä henki muutenkin, mutta Nico nostaa esiin, että on paljon helpompi soittaa toiselle puolelle Suomea, kun tuntee toisen muutenkin kuin työpersoonan kautta.

”Hyvä esimerkki on Renta Fish; siellä on talvikalastuskausi ja kesäkalastuskausi. Whatsapp-ryhmässä kilpaillaan kuka saa isoimman saaliin”, Nico kertoo.

Parhaimmillaan klubit ovat herättäneet henkiin unohtuneita – tai sitten upouusia – harrastuksia. Nico kertoo erään renttaajan aloittaneen jääkiekon kymmenen vuoden tauon jälkeen HC Rentan vuorojen innoittamana.

”Itse en ole ikinä käynyt juoksemassa yhdessäkään kilpailussa ennen Rentalle tuloa. En todellaakaan ole juoksija. Inhoan juoksemista. Sitten me tehtiin Renta Runners, ja pienen suunsoiton jälkeen meninkin juoksemaan puolimaratonin. Olen juossut nyt kolmessa kilpailussa. Ilman näitä klubeja en olisi ikinä sitä tehnyt”, Nico myöntää.

Yhteishenkeä on kohennettu jopa yli valtion rajojen. Renta Vastaisku on nimittäin haastanut Norjan ja Ruotsin renttaajat pelaamaan turnauksia heidän kanssaan.

Kasvava konevuokraamo on jatkuvasti kaivannut uusia osaajia oranssiin tiimiin. Jos esimerkiksi työhaastattelussa on tullut puhetta, että hakija on innokas kalastaja, on Mia maininnut Rentan kalastusklubin.

”Yleensä sieltä tulee, että mitä ihmettä? En ole kuullutkaan tällaisesta – tämähän on ihan mahtavaa! Ei kellään ole tällaista!” Mia fiilistelee.

”Ihmiset ovat monen tekijän summia. Työhyvinvointi koostuu hirveän monesta eri asiasta. Johdon viestit ovat hyviä asioita, mutta me jokainen ollaan itse vastuussa omasta ja kaverin työhyvinvoinnista. Tämä on monessa asiassa yhdessä tekemistä”, Mia muistuttaa.

 

Valta ja vastuu kulkevat käsikädessä

Mian näkökulmasta Rentan paikallista päätöksentekoa korostava kulttuuri on tärkeä tekijä paitsi asiakkaan, myös työntekijöiden viihtymisen kannalta.

”Se, että jää paljon turhaa byrokratiaa pois, ja saadaan asiat oikeasti joutuisasti eteenpäin – siitä tulee paljon kiitosta. Ei tarvitse jäädä jahkailemaan ja pyytää lupaa miljoonasta eri suunnasta”, Mia kertoo.

”Siinä tähdätään siihen, että asiakasta pystytään palvelemaan mahdollisimman tehokkaasti. Voi olla että asiakkaalla on tilanne että tarvitsee ratkaisun. Just. Nyt. Silloin meillä pitää olla mahdollisuus palvella asiakasta tehokkaasti. Se on ydinjuttu tässä”, Nico muistuttaa.

Sekä Mia että Nico arvostavat paikallisten tiimien tietoa ja Rentan tapaa pitää päätöksenteko lähellä asiakasta. He eivät halua lähteä ”keulimaan”, vaikka paikallinen projekti liittyisi omaan ydinosaamiseen kuten markkinointiin tai rekrytointeihin.

Paikalliset ammattilaiset ovat ikään kuin kentällä viilettäviä tähtipelaajia. Mia ja Nico joukkueen huoltohenkilökuntaa.

”Ymmärrän sen, että olen tukifunktio. Minun tehtävä on auttaa esimerkiksi paikallista esimiestä rekrytointiprosessissa. Hän on siinä se päätöksentekijä”, Mia kertoo.

 

”Eihän kukaan halua epäonnistua omassa työssään!”

Hyvä johtaminen korostuu kun vapauksia annetaan, mutta Nico ja Mia näkevät että vapaus ja vastuu sopivassa suhteessa ruokkivat ammattilaisten motivaatiota parhaiten.

”Eihän kukaan ihminen halua epäonnistua omassa työssään! Jokainen meistä haluaa näyttää mahdollisimman hyvältä siinä mitä tekee neljäkymmentä tuntia viikossa. Minä uskon siihen, että vapaus tehdä on se malli millä johdetaan tämän päivän työtä”, Nico toteaa.

Mia tietää, että vaikuttamisen mahdollisuudet ovat työhyvinvoinnin kannalta hyvin merkittävässä asemassa. Siksi Rentalla vältetään turhanpäiväistä byrokratiaa ja ideat otetaan vakavasti. Vapaus vaatii vastapainoksi vastuuntuntoa. Toisin sanoen yrittäjämäistä asennetta.

Nico muistuttaa, että työ ei ole pelkkää hattaraa. Konevuokraus, telinetyöt ja työmaapalvelut vaativat tarkkuutta ja asennetta, sekä erilaisten säädösten, työturvallisuuden ja aikataulujen hallintaa. Niissä asioissa ei ole varaa temppuilla, koska kyseessä voi olla jopa ihmishenki.

”On tämä todella tarkkaa työtä oltava, että pysytään deadlinessä, työ on turvallista ja kaikki pääsevät illalla kotiin ehjänä”, Tiihonen tiivistää.

 

Työn pitää tuntua merkitykselliseltä

”Jos mietin, miten itse päädyin Rentalle, niin jo työpaikkailmoituksesta tuli jo sellainen olo, että tuossa pääsee ihan oikeasti tekemään ja vaikuttamaan. Näkemään oman kädenjälkensä. Meillä on Rentassa oikeasti ihan mielettömän paljon osaamista talossa. Ei tietenkään pidä viedä ihmisiltä sitä työn iloa rakentamalla jotain turhanpäiväisiä byrokratiahäkkyröitä. Se ei ole pitkälle kantava tie”, Mia tuumaa.

Mia ja Nico ovat molemmat sitä mieltä, että kehittyvässä ja kasvavassa yrityksessä on hyvät mahdollisuudet nousta ylöspäin ja kehittyä uralla. Yrityksen sisällä riittää esimerkkejä, jossa hyvät suoritukset ovat tuoneet nopeasti lisää vastuuta. Ihmisten erilaisia vahvuuksia käytetään toimivan tiimin muodostamiseen.

”Se on valtava voimavara meille, että voidaan nostaa käytännön kokemusta omaavia ihmisiä vastuullisempiin tehtäviin. Silloin tieto liikkuu ylemmäs, että millaista se arki oikeasti on? Me osataan siten tehdä oikeita päätöksiä. Mun mielestä se on menestyvän organisaation tärkeimpiä tekijöitä, että omia työntekijöitä nousee vastuullisempiin tehtäviin”, Nico perustelee.

Mian mielestä on hieno asia, että Rentalla tarjotaan urapolkuja talon sisällä. Näinä päivinä se ei ole itsestäänselvyys. Asenne ja motivaatio auttavat pitkälle, sillä konevuokraukseen ei ole virallista koulua.

Mia nostaa keskusteluun yrityksessä elävien asenteiden merkityksen; onko kulttuuri ja yhteisö sellainen jatkuvasti eteenpäin menevä ja oppiva? Halutaanko oppia toisiltamme? Rentan kohdalla kollegalta oppimisesta on puhunut esimerkiksi Lappeenrannan Jari Juselius omassa Renttaaja-podcastin jaksossaan.

 

”Kiitolliset ja arvostavat työkaverit on tärkeämpää kuin joku palkinto”

Nico ja Mia ovat yhtä mieltä siitä, että Rentan sisällä ei ole itsekästä kilpailua eri yksilöiden tai toimipisteiden välillä – päinvastoin.

”Rentalla on sellainen meininki, että laitetaan kaveri loistamaan. Meidän työntekijöillä on hirveän hyvä ymmärrys siitä, että tehdään yhteisen päämäärän eteen töitä”, Mia vakuuttaa.

Työkavereiden arvostus ja kiitokset arjessa ovat ihmisille tärkeämpiä kuin muodolliset palkinnot. Toisia arvostava kulttuuri on usein yhteydessä myös tyytyväisiin asiakkaisiin, ja lopulta yrityksen kokonaisvaltaiseen menestykseen.

”Jos tiimi kilpailee huonolla tavalla keskenään, siellä on muitakin ongelmia. En näe sellaista riskiä, että sellainen kulttuuri pääsisi jossain tuolla salaa kasvamaan ilman että joku siihen puuttuisi. Se olisi niin kaukana Rentan arvoista, että en jaksa uskoa”, Mia tuumii.

”YT-toimikunnan keskusteluissakin nousee usein se, että tavara liikkuu hirveän hyvin läpi Suomen. Ei ole sellaista, että tietyllä toimipisteellä olisi joku kone, ja toisella toimipisteellä asiakas tarvitsee sitä, ja me ei annettaisi sitä. Autetaan muitakin toimipisteitä”, Mia iloitsee.

”Ei sillä ole väliä onko asiakas Helsingissä vai Rovaniemellä. Se on meidän kaikkien tehtävä palvella asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla”, Nico jatkaa.

 

Ideat otetaan tosissaan

Mia kertoo, että Rentalla henkilöstön ideoita kuunnellaan ja niiden toteuttamiskelpoisuus selvitetään. Hän rohkaisee renttaajia edelleen avoimesti tuomaan ideoita esiin.

Esimerkiksi Smartumin liikunta- ja kulttuurisaldo otettiin käyttöön henkilöstön ehdotuksen pohjalta. Idea käsiteltiin ja eri vaihtoehtoja vertailtiin YT-toimikunnassa. Prosessin aikana myös hierontasaldo lisättiin henkilöstön ehdotuksesta Smartum-etujen joukkoon.

Useimmiten ideat liittyvät kuitenkin työn sisällön kehittämiseen – ehdotuksiin miten asiakkaita voitaisiin palvella paremmin.

”Olisihan se hullua olla kuuntelematta sitä tahoa mistä se kantapääoppi on peräisin”, Nico täsmentää.

 

Kovan työn tekijöistä pidetään hyvää huolta

Rentan työterveyshuolto on paljon lakisääteistä tasoa kattavampi. Työntekijät voivat suoraan hakeutua erikoislääkärin vastaanotolle. Tässäkin on ajatuksena, että turha ramppaaminen jää välistä pois, Mia kertoo.

Nico uskoo, että organisaation liiallinen jäykkyys tukahduttaisi ideat ja luovuuden. Siksi Nicolle avoimuus ja luottamus ihmisiin lähtevät selkärangasta.

”Se lähtee siitä, että meidät on perehdytetty hyvin tähän hommaan. Me ymmärretään, että halutaan, että nämä asiat näkyvät meidän työyhteisössä”, Nico summaa.

”Avoimuus, luottamus ja keskinäinen kunnioitus ovat minun työssä ehdottomia kulmakiviä”, Mia kiteyttää.

Avoimuus auttaa myös vaikeiden asioiden käsittelyssä. Kun asia nostetaan pöydälle, ne tuppaavat selviämään. Se, että vaikeatkin asiat osataan ja uskalletaan käsitellä, on myös merkki luottamuksesta.

Joskus erimielisyyksissä kyse on puhtaasti väärinkäsityksistä – rikkinäisen puhelimen viestistä – joka selviää kun asiat tutkitaan asioina. Avoin keskustelu vie asioita ja ymmärrystä eteenpäin.

Vaikeiden asioiden tai erilaisten näkemysten avoin käsittely on lopulta hedelmällistä ja palkitsevaa. Se lujittaa usein keskinäistä luottamusta entisestään.

”Me ei olla valmiita meidän operaation kanssa. Meidän pitää koko ajan kehittyä, ja se vaatii että joku välillä keikuttaa venettä, että hei; oletteko ajatelleet näin tämän asian? Jos meillä ei olisi avointa kulttuuria, niin ei meillä tulisi näistä asioista puhuttua”, Nico summaa.

Lopuksi Nico heittää pari kiperää kierrepalloa takaisin podcastia juontavalle Simolle. Miltä Rentan meininki vaikuttaa ulkopuolisen silmin ja miten renttaajat ovat Simon erilaisissa projekteissa ottaneet vastaan?

 

Kuuntele Renttaajan jakso #12 niin tiedät!

 

 

 

 

Podcastin voit kuunnella sivujemme lisäksi:

Spotify | iTunes | SoundCloud | Google Podcast | Youtube